image description

Ajankohtaista

Erityisliikunnanohjaaja Tarja Oksanen

Erityisliikunnanohjaaja Tarja Oksanen: ”Oli voimaannuttavaa opiskella samoista asioista innostuneiden kurssitovereiden kanssa”

Kuka olet ja mistä vastaat työssäsi?
Olen Tarja Oksanen ja työpaikkani on Jyväskylän kaupungin Terveyttä ja hyvinvointia edistävät liikuntapalvelut. Toimin erityisliikunnanohjaajana ja vastuualueenani on (Wire) työttömien ja (Mieli Virkeäksi) mielenterveyskuntoutujien liikuntaryhmätoiminta. Koulutukseltani olen työfysioterapeutti. Olen erityis- ja liikunnanohjaajien työsuojeluasiamies vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi teen yhteistyötä eri liikuntapaikkojen/toimipisteiden henkilöstön kanssa työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyvissä asioissa sekä edustan liikunnanohjaajia Tyhy-työryhmässä.

Mikä motivoi sinua osallistumaan työsuojelukonsulttikoulutukseen?
Olen koulutukseltani työfysioterapeutti ja halusin syventää työhyvinvointi- ja työsuojeluosaamistani. Halusin myös olla mukana kehittämässä ja edistämässä työpaikkani ohjaajien työhyvinvointia eli sitä kautta olla tukemassa työyhteisöni ja esimieheni työssä jaksamista.

Mistä sait tiedon koulutuksesta?
Olin työsuojelun peruskurssilla, kun viereisessä luokkahuoneessa oli alkamassa työsuojelukonsulttikoulutus. Innostuin asiasta heti ja otin yhteyttä Tehyyn selvittääkseni seuraavan hakumahdollisuuden. Suoritin myös työsuojelun täydennyskurssin varmistaakseni pääsyn koulutukseen työsuojeluasiamiehenä.

Mikä oli mielestäsi koulutuksen parasta antia?
Kurssitovereiden kanssa verkostoituminen sekä yhteiset arjen esimerkit ja hyvät käytännöt työpaikoilta. Oli voimaannuttavaa opiskella samoista asioista innostuneiden kurssitovereiden kanssa, sillä kaikki olivat työpaikkansa henkilöstöedustajia ja pyrkivät edistämään työsuojelua ja työhyvinvointia. Antoisaa oli myös hyvät luennoijat ja mielenkiintoiset vierailut esimerkiksi Kevaan ja Suomen Pankkiin.

Minkälaisia oivalluksia tai työkaluja sait koulutuksesta?
Nykyajan työelämä ja niukkenevat resurssit vaativat jatkuvaa tietojen päivittämistä, yhdessä oppimista ja tiedon jakamista. Työeläke- ja sote-uudistus luovat lähitulevaisuudessa isoja haasteita työpaikoilla arjen sujuvuuteen ja työhyvinvointiin sekä työsuojeluun. Työhyvinvointi on laaja käsite, mutta sain hahmotettua työhyvinvointiin liittyvät lait ja prosessit. Innostuin pitkästä aikaa vierailemaan ahkerasti kirjastossa ja huomasin, kuinka tuoreimpia työhyvinvointikirjoja sai jopa jonottaa. Etsin aktiivisesti työsuojeluun sekä työhyvinvointiin liittyvää tietoa myös netistä ja lehdistä.

Mitä opit itsestäsi prosessin aikana?
Opiskelu työn ohessa antoi virtaa myös perustehtävän suorittamiseen, toisin sanoen koulutus tuki ja toi energiaa arjen työhön. Ikä (olen 55 v.) ei ole este vaan etu, erityisesti laaja-alaisen oppimisen kannalta. Koulutuksessa esiin nousseet asiat tukivat omia käsityksiäni arjen työssä. Moni asia sai vahvistusta ja huomion kiinnittymään eri seikkoihin omalla työpaikalla.

Miten aiot hyödyntää koulutustasi työpaikallasi?
Koulutus antoi tietoa ja työkaluja, joita hyödynsin hanketyössäni ja joita voin hyödyntää myös työsuojeluasiamiehenä työsuojelu ja -hyvinvointiasioissa.

Minkälaisia haasteita kouluttautumiseen liittyi?
Koulutus oli hyvin suunniteltu ja jaksotettu 1½ vuodelle eikä tuottanut lisähaasteita organisaatiossani. Harvakseltaan sijoittuvat lähijaksojen aikataulut olivat hyvissä ajoin ennakolta tiedossa eli työarki oli helppo suunnitella.

Minkälaista tukea sait organisaatiolta kouluttautumiseesi?
Lähiesimieheni palveluesimies suhtautui innostuneesti koulutukseeni auttamalla esimerkiksi löytämään hanketyössäni tarvittavia kirjallisuutta. Työtoverini, joihin hanketyöni kohdistui, osallistuivat aktiivisesti järjestämääni työhyvinvoinnin kuntokartoituskyselyyn ja hanketyöhöni liittyviin esityksiin. Työkykypäällikkö ja tyhy-työryhmän vastaava suunnittelupäällikkö olivat myös innostuneita hanketyöstäni luovuttaen työhyvinvointiin liittyvää materiaalia käyttööni.

Miten hanketyösi on otettu vastaan työpaikallasi?
Olen esitellyt hanketyöni työsuojeluasiamiehenä omalle kohderyhmälleni eli erityis- ja liikunnanohjaajille sekä palveluesimiehelleni (Terveyttä ja hyvinvointia edistävät liikuntapalvelut). Lisäksi olen esitellyt työni Tyhy-työryhmässä. Työkykypäällikkö ehdotti, että esittäisin hanketyötäni myös esimerkiksi Jyväskylän kaupungin työsuojeluiltapäivässä.

Minkälaisia urallasi kehittymisen kannalta olennaisia valmiuksia sait koulutuksesta?
Päivitin työhyvinvointiosaamistani työfysioterapeuttina ja laajensin työsuojeluosaamistani. 

Koitko saaneesi tämän koulutuksen avulla sellaisia esimiesvalmiuksia, joita tarvitaan vastaamaan tulevaisuuden työelämähaasteisiin?
Kyllä, sillä jatkuva muutospaine työelämässä vaatii asioiden tarkastelua laaja-alaisesti. Koulutus antoi valmiuksia kokonaisvaltaiseen työsuojelun ja työhyvinvoinnin arviointiin sekä kehitystyöhön.

Kenelle suosittelisit koulutusta?
Kaikille ja kaikenikäiselle työsuojelun ja -hyvinvoinnin edistämistyötä tekeville, jotka haluavat syventää osaamistaan ja tehdä konkreettisen hanketyön omalla työpaikallaan.

Tarjan hanketyön tiivistelmä

ASKEL TYÖHYVINVOINTIIN

Työpaikkani on Jyväskylän kaupungin Terveyttä ja hyvinvointia edistävät liikuntapalvelut, jossa teen työtä erityisliikunnanohjaajana sekä toimin erityis- ja liikunnanohjaajien työsuojeluasiamiehenä. Koulutukseltani olen työfysioterapeutti. Askel työhyvinvointiin hanketyön tavoitteena on tehdä alkukartoitus erityis- ja liikunnanohjaajien työhyvinvoinnista, Rauramon porras-mallia soveltaen. Lisäksi tavoitteena on työhyvinvointitiedon avulla osallistaa ja suunnata huomio erityis- ja liikunnan-ohjaajien työhyvinvointiin ja sen arviointiin sekä kehittämiseen. ”Työhyvinvointi tehdään yhdessä – esimiehen johdolla” (JKL – Henkilöstökertomus 2015).

Hanketyö koostuu kolmesta osasta: Työsuojelukonsultin koulutukseen kuuluva multimedia-esitys ”Psykososiaalinen työhyvinvointi” ja työhyvinvoinnin perusteet oma diaesitys, Organisaation ja oman työhyvinvoinnin kuntokartoitus-kysely sekä kirjareferaattien lukeminen osana osallistavaa hanketyöotetta. Kohderyhmänä: Terveyttä ja hyvinvointia edistävät liikuntapalvelut, liikuntapalveluiden vakinaiset sekä määräaikaiset erityis- ja liikunnanohjaajat, eli 16 henkilöä.

Hanketyön teoria osuudessa keskityttiin keskeisiin käsitteisiin eli työ- ja toimintakyky sekä työhyvinvointi. Lisäksi esiteltiin hanketyössä sovellettava Rauramon työhyvinvoinnin portaat -malli. Hanketyön teoriaosuuden lähtökohta ajatuksena on, että toimiva työyhteisö sekä hyvät vuorovaikutus-taidot tukevat parhaiten työkykyä ja hyvinvointia. Siksi teoriaosuudessa esiteltiin osa referaatista Pekka Järvisen kirjasta ”Menestyvän työyhteisön pelisäännöt”; toimiva työyhteisö. Työskentelyä tukeva jaettu johtajuus on tärkeää hyvinvoinnin kannalta ja siksi mukana osa referaatista Pauli Juutin ja Antti Vuorelan kirjasta ”Johtaminen ja työyhteisön hyvinvointi”; työhyvinvoinnin johtaminen. Lisäksi on tärkeää, että jokainen sitoutuu samoihin tavoitteisiin ja että kaikki pääsevät vaikuttamaan työyhteisön toimintaan osallistumalla itse työhyvinvoinnin kehittämiseen, sillä osallistumisen lisää myös sitoutumista.

Organisaation ja oman työhyvinvoinnin kuntokartoituskyselyn (Manka & Kaikkonen & Nuutinen 2007) tulokset esitetään taulukoittain sekä prosenttipylväinä. Yhteenvetona käytetään organisaation ja oman työhyvinvoinnin tikkataulu -mallia sekä Rauramon porras- mallia soveltaen. Pohdinnassa todetaan, että kuntokartoitus kyselyihin osallistuttiin hyvin, sen sijaan osallistava työote kirjareferaattien lukemisessa, ei tällä kertaa onnistunut. Juuti ja Vuorela kirjassaan toteavat: ”Työssään hyvin voivat, innostuneet ja osaavat ihmiset saavat aikaan tuloksia.”